TOIMINTASUUNNITELMA 2004

 

TOIMINNAN KESKEISIMMÄT PAINOPISTEALUEET VUONNA 2004:

 

·      Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehden julkaiseminen

·      Naistutkimuspäivien järjestäminen

·      Naistutkimuksesta tiedottaminen

·      Naistutkimuksen edellytysten parantaminen Suomessa, erityisesti tutkimusala-arvioinnin vaikutusten seuraaminen

·      Naistutkimuksen, -opiskelijoiden, -opettajien ja -tutkijoiden asemaan liittyvät kysymykset

·      Yhteiskunnallinen vaikuttaminen

·      Yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpitäminen

 

  1. SEURAN TOIMINTA JA ORGANISAATIO JA NIIDEN KEHITTÄMINEN

 

Seuran puheenjohtajuus siirtyy Tampereen yliopistoon Naistutkimuksen laitokselle, jossa puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi toimii myös paikallinen, johtokunnan ja muita kokouksia valmisteleva työvaliokunta.

 

1.1  TALOUS

Vuonna 2004 seuran talous pyritään edelleen pitämään vakaalla pohjalla. Talouden perustan muodostavista jäsenmaksuista puolet menee seuran ja puolet lehden kulujen kattamiseksi. Lehden tilaus- ja irtomyyntitulot menevät lyhentämättöminä lehden tuloiksi. Julkaisutoimintaan ja naistutkimuspäivien järjestämistä varten haetaan avustusta Suomen Akatemian Kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalta.

 

1.2  TUKI KONFERENSSEIHIN OSALLISTUMISEEN

Seura tukee jäsenten osallistumista naistutkimuksen kannalta merkittäviin tiedepoliittisiin kansainvälisiin konferensseihin hakemusten perusteella.

 

1.3  ARTIKKELIKURSSI

Jyväskylässä pidettävien naistutkimuspäivien yhteydessä järjestetään yhteistyössä Naistutkimus-Kvinnoforskning –lehden ja Naistutkimuksen yliopistoverkosto HILMAn kanssa artikkelikurssi.

 

1.4  HISTORIATEOS

Seuran toiminnasta pyritään teettämään historiateos. Tutkitaan mahdollisuudet ulkopuolisen

rahoituksen saamiselle tai työn teettämiseen opinnäytetyönä.

 

2.      NAISTUTKIMUS-KVINNOFORSKNING  -LEHTI

 

Naistutkimus-Kvinnoforskning on kaksikielinen monitieteinen lehti, joka julkaisee etupäässä Suomessa tehtyä naistutkimusta. Tällä hetkellä se on maassamme alansa ainoa tieteellinen julkaisu ja siten sillä on merkittävä asema naistutkimuksessa tutkimustulosten, tiedottamisen ja mielipiteiden julkaisemisen kannalta.

 

Lehden toimitus siirtyy Helsingin yliopistoon. Päätoimittajina toimivat Anne Holli ja Johanna Kantola. Heidän lisäkseen lehden toimituskuntaan kuuluu edustajia useimmista maamme tiedekorkeakouluista. Toimituskunta pyrkii rekrytoimaan kirjoittajia mahdollisimman monialaisesti. Vuonna 2004 julkaistaan aiempaan tapaan neljä numeroa, joihin pyritään monipuolisuuden takaamiseksi saamaan jokaiseen kolme referee-artikkelia ja runsas Ikkunat-osasto katsauksineen ja puheenvuoroineen. Kirjasto-osasto keskittyy ensisijaisesti kotimaisen naistutkimuksen seuraamiseen ja arvioimiseen.

 

  1. NAISTUTKIMUSPÄIVÄT

 

SUNS järjestää vuosittain korkeatasoisen valtakunnallisen naistutkijoiden tieteellisen tapahtuman Naistutkimuspäivät. Käytännössä järjestelyistä vastaavat vuosittain järjestämisvuorossa olevan yliopiston naistutkijat. Päivien tavoitteena on käydä ajankohtaista tieteellistä keskustelua, tarjota foorumi uusimman tutkimuksen esittelylle, tarjota mahdollisuus tavata naistutkimuksen keskeisiä kotimaisia ja ulkomaisia vaikuttajia ja tehdä naistutkimusta tunnetuksi.

 

Vuoden 2004 Naistutkimuspäivät järjestetään Jyväskylässä.

 

  1. NAISTUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN KOTIMAASSA

 

SUNS jatkaa aktiivista toimintaa naistutkimuksen vakiinnuttamiseksi akateemisena oppiaineena ja tutkimusalana. SUNS pyrkii varmistamaan, että naistutkimuksen tutkimusala-arvioinnin suositukset toteutetaan. Vielä vakinaistamattomien naistutkimuksen professuurien jatkuvuus on turvattava ja väitelleille perustettava uusia virkoja; SUNS seuraa ja tekee aloitteita näiden toimenpiteiden käynnistämiseksi.

 

Naistutkimuksen oppiaineen ja virkojen kehittymistä seurataan yhdessä naistutkimusyksiköiden kanssa.

 

SUNS seuraa Bologna-prosessia ja pitää yllä keskustelua tutkintorakenneuudistuksesta yhdessä naistutkimusyksikköjen kanssa.

 

SUNS seuraa ja pyrkii edistämään HILMAn virtuaaliopetusta.

 

SUNS edistää naistutkimuksen koordinaatio- ja osaamiskeskushanketta.

 

4.1 YHTEISTYÖVERKOSTOT JA TIEDOTUSTOIMINTA

Korkeakoulujen naistutkimuslaitokset, -yksiköt ja -yhteisöt ja yliopistojen naistutkimusverkosto HILMA ovat seuran tärkeimmät yhteistyökumppanit. Naistutkimuksen tutkimusala-arvioinnin tiimoilta SUNS tekee yhteistyötä Suomen Akatemian, yliopistojen, naistutkimuksen yliopistoverkosto HILMAn, Opetusministeriön, Sosiaali- ja terveysministeriön, tutkimuslaitosten, Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) ja hallituksen tasa-arvoyksikön kanssa arviointiraportin suositusten toimeenpanemiseksi.

 

Naistutkimuksen opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden asemaan liittyvissä kysymyksissä SUNS toimii yhteistyössä korkeakoulujen tasa-arvotoimikuntien, hallituksen tasa-arvoyksikön ja tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) kanssa.

 

Seura jatkaa tiivistä yhteistyötä Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan (TANE) ja mahdollisen tutkimusjaoston kanssa. Tavoitteena on parantaa naistutkimuksen asemaa. Erityistavoitteena on parantaa tutkimuksen ja dokumentoinnin koordinaatiota valtion hallinnossa. 

 

Lisäksi kehitetään yhteyksiä ja yhteistyömahdollisuuksia akateemisen maailman ulkopuolella toimiviin naisjärjestöihin. Tärkein linkki on NYTKIS (Naisjärjestöt yhteistyössä - Kvinno-organisationer i samarbete ry), jossa SUNS:lla on oma edustaja, joka voi osallistua SUNS:n johtokunnan kokouksiin.

 

SUNS:n hallituksen opiskelijajäsen pitää yhteyttä eri yliopistoissa toimiviin naistutkimuksen opiskelijoiden ainejärjestöihin ja pyrkii aktivoimaan opiskelijajärjestöjä.

 

Muita kotimaisia yhteistyökumppaneita ovat edellä mainittujen lisäksi muut tieteelliset seurat ja Tieteellisten Seurain Valtuuskunta. Naistutkimus-Kvinnoforskning -lehden julkaisijana seura kuuluu Kulttuuri- ja mielipidelehtien liittoon (KULTTI ry).

 

  1. KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ NAISTUTKIMUKSEN ALALLA

 

SUNS jatkaa vuoden 2004 aikana kansainvälisen tiede- ja tutkimuspoliittisen yhteistyön kehittämistä järjestöjen ja instituuttien kanssa.

 

5.1 POHJOISMAINEN YHTEISTYÖ

SUNS toimii yhteistyössä Pohjoismaisen Ministerineuvoston alaisen naistutkimusinstituutin (Nordiska institutet för kvinno- och könsforskning - NIKK) kanssa. Solveig Bergmanin johtajakaudella yhteistyötä entisestään tiivistetään.

 

Toinen yhteistyötaho on Pohjoismainen Naistutkimusyhdistys (Nordisk förening för kvinno- och könsforskning), jonka yhteisöjäsen SUNS on. SUNS ottaa tarvittaessa kantaa edellä mainittujen yhteisöjen asemassa tapahtuviin muutosehdotuksiin.

 

5.2 MUU LÄHIALUEYHTEISTYÖ

SUNS tukee naistutkijoiden yhteistyösuhteiden luomista myös muiden lähialueiden, esimerkiksi Baltian maiden ja Luoteis-Venäjän kanssa ja jo olemassa olevan yhteistyön laajentamista. 

 

5.3 EUROOPPALAINEN YHTEISTYÖ

Yhteydenpito eurooppalaisiin naistutkimusjärjestöihin ja osallistuminen näiden toimintaan on tärkeää. SUNS osallistuu myös vuonna 2004 EU-maiden naistutkimusyhdistyksen WISE:n (Women’s International Studies Europe) toimintaan mahdollisuuksien mukaan. SUNS:n sihteeri toimii WISEn kansallisena yhteyshenkilönä.

 

SUNS jatkaa tarkkailijajäsenenä niin AOIFE:n (Association of Institutions of Feminist Education and Research in Europe) kuin EWL:n (European Women’s Lobby) toiminnassa. AOIFE toimii yleiseurooppalaisen naistutkimusyhteistyön parantamiseksi. EWL on EU:n naisjärjestöjen kattojärjestö, jolla on virallinen konsultatiivinen asema EU:ssa ja jota kuullaan myös Euroopan parlamentissa. SUNS:n kannatusjäsenenä EWL:ssa on Raija Julkunen.

 

5.4 MUU KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

SUNS jatkaa yhteistyötä International Organization of the Helen Prize for women -järjestön kanssa, joka on nimetty Helen Caldicottin mukaan. Helen Prize on järjestön vuosittain jakama kansainvälinen palkinto, jolla juhlistetaan naisten tekemää tärkeää mutta näkymättömäksi jäänyttä työtä jakamalla kunniaa kaikille ”tuntemattomille Heleneille”.