JULKAISTAVA MATERIAALI

OHJEITA KIRJOITTAJILLE

Naistutkimus–Kvinnoforskning on kaksikielinen monitieteinen julkaisu, joka julkaisee etupäässä Suomessa tehtyä naistutkimusta. Lehteen voi tarjota artikkeleita, esseitä, keskustelupuheenvuoroja, kolumneja, katsauksia, kirja-arvosteluja, kulttuurikommentteja sekä muita lehden alaan liittyviä kirjoituksia, kuvia, ilmoituksia ja mainoksia. Lehti ei ennalta sitoudu julkaisemaan mitään tarjottua aineistoa, ei edes tilattua. Lehti ei pysty maksamaan kirjoituspalkkioita eikä teettämään eripainoksia, mutta artikkeleiden kirjoittajille lähetetään kolme kappaletta lehden kyseistä numeroa, muille kirjoittajille yksi.

Kaikkia kirjoittajia pyydetään antamaan toimitukselle itsestään seuraavat tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, työpaikka ja yhteystiedot (puhelinnumero, posti- tai sähköpostiosoite).

Artikkelit

Artikkelien enimmäispituus on 40 000 merkkiä sisältäen välilyönnit ja kirjallisuuslistan (n. 20 liuskaa 2-rivivälillä kirjoitettuna). Lähetä teksti osoitteeseen nt-lehti@helsinki.fi liitetiedostona tai disketillä .rtf-muodossa. Ilmoita kirjoituksen sanamäärä saatekirjeessä.

Toimituksen karsinnan jälkeen kirjoitukset annetaan asiantuntijoiden arvioitaviksi. Kirjoittajan on otettava huomioon asiantuntijoiden muutos- ja korjausesitykset.

Artikkeliksi tarkoitettuihin kirjoituksiin liitetään mukaan enintään 150 sanan mittainen suomenkielinen, kirjoituksen ydinkohdat selkeästi esiin tuova tiivistelmä ja sille englanninkielinen käännösehdotus. Toimitus tarkistuttaa tiivistelmän englannin kielen. Naistutkimus–Kvinnoforskning -lehden abstraktit julkaistaan myös joissakin kansainvälisissä abstraktijulkaisuissa, joten niiden huolelliseen laatimiseen kannattaa kiinnittää huomiota.

Ikkunat

Ikkunoiksi tarkoitettujen ajankohtaisten esseiden, katsausten ja esitelmien enimmäispituus on 15 000 merkkiä sisältäen välilyönnit (n. 8 liuskaa 2-rivivälillä kirjoitettuna). Kirjoitus lähetetään osoitteeseen nt-lehti@helsinki.fi disketillä tai sähköpostitse liite-tiedostona, rtf-muodossa. Ikkuna-osaston kirjoitusten julkaisemisesta päätetään toimituksessa, jolla on oikeus toimittaa tekstiä.
Kirjoittajia pyydetään antamaan toimitukselle itsestään seuraavat tiedot: nimi, oppiarvo, ammatti, työpaikka ja yhteystiedot (puhelinnumero, posti- tai sähköpostiosoite).

Kirja-arvostelut

Kirja-arvosteluiden enimmäispituus on 10 000 merkkiä sisältäen välilyönnit (n. 5 liuskaa 2-rivivälillä kirjoitettuna). Myös kirja-arvostelut on otsikoita-a, ja pidempiin arvioihin (4–5-sivuisiin) on suositeltavaa laittaa myös väliotsikko(ja). Arvostelut lähetetään disketillä tai sähköpostitse liitetiedostona rtf-muodossa.
Arvosteltavista kirjoista annetaan seuraavat tiedot: teoksen kirjoittajan nimi (suomennetuista myös suomentaja), julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja, julkaisupaikka sekä teoksen sivumäärä.

KIRJOITUSTEN ULKOASU (koskee kaikkia lehteen lähetettäviä kirjoituksia)

Kaikkiin kirjoituksiin liitetään kirjoittajan lyhyt esittely itsestään (esim. nimi, oppiarvo, ammatti, työpaikka). Toimitus tarvitsee myös yhteystiedot (puhelinnumero, posti- ja sähköpostiosoite).
Käsikirjoitukset tulee lähettää kieleltään ja tyyliltään viimeistellyssä muodossa. Lyöntivirheiden karsimiseksi kehotetaan käyttämään tekstinkäsittelyohjelmien oikoluku-komentoja. Lisäksi tulee tarkastaa tekstin sisässä olevien lähdeviitteiden ja kirjallisuusluettelon vastaavuus.
Lähetä kirjoitus toimitukselle levykkeellä tai liitetiedostona, rtf-muodossa, ja tallenna teksti perusmuodossa: ilman tavutusta ja ilman oikean reunan tasausta tai tasapalstaan pakottamista. Sekä ylä- että sivumarginaalien on oltava normaalin väljät. Sivuja ei numeroida.

Taiton jouduttamiseksi pyydämme kirjoittajia noudattamaan seuraavia muotoiluohjeita:

· Kappaleet erotetaan toisistaan rivinvaihdoilla; sisennyksiä ei käytetä.
· Tekstissä ei käytetä lihavointeja, korostukset merkitään kursiivilla.
· Väliotsikot erotetaan selvästi muusta tekstistä omille riveilleen. Pyritään käyttämään vain yhdentasoisia alaotsikoita.
· Ajatusviivat sekä vuosilukujen ja sivunumeroiden välissä olevat viivat merkitään kahdella peräkkäisellä yhdysviivalla.
· Liitetaulukot sijoitetaan tekstin loppuun ja niiden sijainti merkitään tekstiin. Taulukoita ei sijoiteta viitteisiin.
· Alaviitteitä tulee käyttää säästeliäästi, max. 10 kpl. Kirja-arvosteluissa ei käytetä alaviitteitä lainkaan.

Tallenna kirjoitus mieluiten Word-tekstinkäsittely-ohjelmaa käyttäen .rtf-muodossa. Lähetä tiedosto liitetiedostona osoitteeseen nt-lehti@helsinki.fi

Lähdeviitteiden käyttö:

Tekstissä olevat lähdeviitteet sijoitetaan sulkeisiin siten, että ensin tulee kirjoittajan sukunimi, sitten lähteen painovuosi ja lopuksi sivut (Braidotti 1992, 4–9).

Lähdeluettelo liitetään kirjoituksen loppuun otsikolla Kirjallisuus. Luettelo laaditaan tekijän sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.

Lähteestä ilmoitetaan tekijän sukunimi, etunimi, julkaisuvuosi, teoksen nimi, kustantaja ja julkaisupaikka. Huomaa, että sekä lehdissä että kirjoissa julkaistuista artikkeleista ilmoitetaan myös sivunumerot.

Lähdeviitteiden tulee noudattaa seuraavaa muotoa:

1. Kun on kyse monografiasta: Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Teosnimi. Kustantaja, julkaisupaikka.
*Butler, Judith 1990: Gender Trouble. Feminism and the Subversion of Identity. Routledge, New York.

2. Kun on kyse toimitetusta teoksesta ja useammasta toimittajasta: Sukunimi, Etunimi, Sukunimi, Etunimi & Sukunimi, Etunimi (toim.) Vuosiluku: Teosnimi. Kustantaja, julkaisupaikka.
* Anttonen, Anneli, Henriksson, Lea & Nätkin, Ritva (toim.) 1994: Naisten hyvinvointivaltio. Vastapaino, Tampere.

3. Kun on kyse artikkelista lehdessä tai aikakauskirjassa: Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi ilman sitaattimerkkejä. Lehden nimi Vuosikerta: Numero, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna.
*Ruotsalainen, Ritva 1991: Utelias sfinksi. Naistutkimus perimmäisten kysymysten äärellä. Naistutkimus–Kvinnoforskning 4:1, 21–31.

4. Kun on kysymyksessä artikkeli toimitetusta teoksesta, merkinnät ovat muotoa: Sukunimi, Etunimi Vuosiluku: Artikkelin nimi ilman sitaattimerkkejä. Teoksessa Sukunimi, Etunimi (toim.): Teosnimi. Kustantaja, julkaisupaikka, sivunumerot ajatusviivalla erotettuna.
*Liukkonen, Marjo 1994: Miksi Mirja murhattiin? Intohimorikoksen dynamiikka. Teoksessa Heinämaa, Sara & Näre, Sari (toim.): Pahan tyttäret. Sukupuolitettu pelko,viha ja valta. Gaudeamus, Tampere, 121–129.

Toimituksen osoite

Naistutkimus-Kvinnoforskning
Oulun Yliopisto
Historian laitos
PL 1000, 90014 Oulu

Etusivulle